Postauksen kuvat (c) Karkki L. ja videot Venla ja Terhi S.
Nyt tulisi taas kisapäivitystä, mutta tämän jälkeen niistä tuleekin varmaan pikku tauko. Eilen olin siis kisailemassa Mellan ja Hessun kanssa Palojoella. Mietin vähän, menisinkö näihin kisoihin ollenkaan, kun Mellalle ei ollut luokkaa ja Hessu nyt ei ole ollut niin innokas esteilijä viime aikoina. Meidän kaupungista oli kuitenkin lähdössä muitakin, niin päätin sitten hypätä mukaan reissuun, kiitos vielä kyydistä! Näissä kisoissa oltiin siis vaan pelkän mukavan päivän toivossa eikä klassauksien tai sijoitusten.
Hessu ei ollut taaskaan ihan parhaassa vireessä niin kun
ei viimeksikään, mutta nyt se ainakin yritti paremmin. Eka kierros
mentiin muistaakseni viidellä virheellä. Toinen kierros meni reippaammin ja paremmin, kolmella virheellä. Kaikki virheet tuli helpoimmilta esteiltä, paitsi no pysty, joka on Hessun ikuinen vihollinen. Toisaalta ihan hyvä, että näin vuoden alussa ei klassauksia näytä satelevan, sillä ainakaan ihan vielä en poikaa vaikealle mutkalle laittaisi. Suoralta poika on klassautunut jo vaikeaan, ja sitä saatetaan käydä koittamassa huhtikuun maneesikisoissa, katsotaan nyt.
Hessu ei tosiaan tykkää vedestä... :D
Mellan olin ilmoittanut loikkimaan ihan huvin vuoksi ulkopuoliseksi vaikeaan mutkaan. Oli kiva hypyttää neitiä taas astetta helpommalla radalla ja mennä vähän rennommin. Ekan kierroksen tulosta en muista yhtään, mutta se oli siinä 3-7 virheen välillä. Miten mä en nyt voi muistaa näitä, kisat oli kumminkin eilen! xd Toisen kierroksen Mella hyppi tosi nätisti vain yhdellä virheellä, joka tuli pystyltä. Mella eteni reippaasti ja näytti tykkäävän vähän pienemmistä esteistä, joten onnistunut reissu neidin osalta!
Lauantaina suuntaamme taas auton kohti Helsinkiä, mutta ei suinkaan kisojen takia, vaan siitä seuraavana päivä lennähdämme Kanariansaarille lomailemaan. Odotan jo innolla hiihtolomaa ja matkaa, on tullut kyllä tarpeeseen! Mellallekin löytyi lopulta hyvä hoitopaikka. Matkalta saatan tehdä jotain pientä postausta. Se on oikeastaan tullut jo tavaksi, jos ollaan oltu jossain.
Tää voi kuulostaa jonkun mielestä ihan järjettömältä, sehän onvain kani. Mutta en mäkään tiennyt vielä muutama vuosi sitten, että johonkin niin pieneen voisi kiintyä niin paljon.
Se tuo niin paljon iloa jokaiseen päivään. Se osaa iloita itse tosi pienistä asioista. Siitä pitäisi kaikkien ottaa mallia. Sille voi kertoa ilot ja murheet, se ei kerro niitä kenellekään. Se ei puhu pahaa selän takana, vaan näyttää suoraan, jos ei pidä jostain. Se on tuonut mulle jopa uuden harrastuksen. Siinä on myös huonoja puolia, mutta niin on kaikessa ja kaikissa. Se on silti mulle täydellinen.
Äiti kysyi multa yksi päivä, miksi olen alkanut nykyään hehkuttaa sitä vielä enemmän. Miksi siitä on tullut yhtäkkiä niin tärkeä. Aloin miettiä asiaa ja tajusin, etten itsekään ole ihan varma.
Tärkeydellä en tarkoita nyt sitä, että sillä on ihana luonne, se on niin hieno ja blaa blaa blaa... Tarkoitan sitä, etten voisi kuvitella, ettei sitä enää olisi. Se on mukana melkein kaikessa, mitä teen kotona. Se tuntee mut, mä tunnen sen. Joka kerta kun katson sitä, hymyilen, vähintään mielessä. Se on tällä hetkellä yksi mun elämän tärkeimmistä asioista ja toivottavasti tulee olemaan vielä pitkään.
En olisi voinut kuvitella vielä pari vuotta sitten sitä kotiin hakiessa, että siitä pienestä kantoboksin nurkassa hytisevästä nappisilmästä tulisi niin tärkeä.
Se on Mella. Hyvää 2v syntymäpäivää upein kani, Mella.♥
Eilen olimme Liedon ystävänpäiväkisoissa, jotka olikin vuoden ekat kisat meidän osalta. Kolmen kuukauden tauon jälkeen odotin kisoja tosi paljon! Kisoissa oli aika vähän väkeä, joten ne oli kivan rauhalliset ja kisapaikkana oli ihanan tilava ja valoisa koirahalli. Mutta nyt mennään kanien suorituksiin.
Mella
Päätin ennen kisoja, että olen tyytyväinen Mellaan, jos se jaksaa edes yrittää ja nauttii hyppimisestä toisin kuin viime kisoissa.
Eliitti mutkan ekalta kierrokselta tuli 7 virhettä, joista 1 korjauksista. Olin jo siihen ihan tyytyväinen, sillä Mella ei ainakaan lössähdellyt maan matoseksi ja ollut suostumatta liikkumaan mihinkään vaan loikki jopa puolet esteistä puhtaasti.
Toinen kierros meni kuitenkin paljon paremmin, 2 virheellä! Toinen virhe tuli WM-esteeltä ja toinen femmanin matalan puomin väliin astumisesta. Mel jopa eteni ihan kivasti sisäkisoiksi ja nappasi 2. sijan! Sijoitusta tärkeämpää oli kuitenkin, että Mel yritti pitkästä aikaa kunnolla. :)
Olin ilmoittanut Mellan myös korkeushyppyyn, johon ei ollut sen suurempia odotuksia. Korkeutta ollaan taidettu hyppiä viimeksi SM-kisoissa, joissa neiti pärjäsi vain 60 cm asti.
Aloitettiin 55cm:stä ja Mel loikkasi jokaisen korkeuden ekalla yrityksellä! Pian Mella sivuutti omaa ennätystään eli 70 cm. Seuraavaksi oli 75cm ja niin Mella vaan loikkasi senkin ekalla yrityksellä! Vähän osui ylimpään puomiin, mutta yli päästiin. Seuraava korkeus ei enää mennyt, joten tulokseksi jäi 75 cm, jolla Mel voitti luokkansa! Jatkossa se kisaa sitten jo eliitti korkeutta, upea tyttö. <3
Mella sai palkinnoksi ihanien ruusukkeiden lisäksi myös kaksi kirjaa. :')
Hessu
Poika oli tänään vähän outo. Kun otettiin Hessu ensimmäistä kertaa valjaisiin hallissa, se oli ihan järkyttynyt koiranhajusta. Hessu pelkää koiria tosi paljon, ja tälläkin kertaa se vaan sinkoili ympäriinsä.
Hessu rauhoittui onneksi myöhemmin. Elsa hypytti sen kv mutkalla. Eka kierros meni 6 virheellä, joista yksi tuli korjauksista. Lopussa myös toi lämpöpuhallinjutska vähän hidasti Hessun menoa. Toka kierros meni myös 6 virheellä, eikä poika ollut ihan parhaassa vireessä. Mutta ei se mitään, välillä näinkin. Videolla eka kierros, koska en ollut ihan varma, kumpi oli parempi. Kamerasta loppui muisti ennen suomipystyä, joten siinä tuli pieni tauko, kun poistelin nopeasti jotain videoita. Hessu jumitteli jonkun verran ennen pystyä, mutta hyppäsi sen puhtaasti.
Seuraavat kisat saattaakin olla jo viikon päästä sunnuntaina Palojoella, jos päätän sinne lähteä. Kyyti järjestyisi, mutta Mellalle ei ole luokkaa ja Hessulla olisin ajatellut pitää vähän hyppytaukoa. Mutta katsotaan nyt, jos otan vaikka Mellan ulkopuoliseksi johonkin luokkaan ja Hessun kokeilemaan onneaan taas kv mutkaan.
Ajattelin nyt laittaa ilmoituksen tänne blogiinkin, kun alkaa olla jo vähän kiire asian kanssa. Eli siis olemme lähdössä hiihtolomaksi matkalle ja vielä olisi Mella hoitopaikkaa vailla. Minnille ja Hessulle löytyikin jo paikka mukavan läheltä Elsan kaverilta. Matkalla olemme 27.2.-6.3., joten suunnilleen siksi ajaksi tarvittaisiin hoitopaikka.
Jos olet siis halukas hoitamaan Mellaa hiihtoloman ajan, tässä tulee vähän lisätietoja. Mella on sosiaalinen, kiltti, ja energinen kani, eikä viihdy kauaa häkissä. Mella etsii siis mieluiten paikkaa, jossa saisi huomiota ja olla tarpeeksi vapaana. Etsin hoitopaikkaa, jossa on ennestään kanikokemusta eikä mieluiten ihan pieniä lapsia, koska Mella on aika herkkä. Tärkeää on tietenkin myös, ettei talossa ole sairaita kaneja, ettei tarvitse huolehtia tautiriskeistä.
Plussaa on, jos tunnen tai tiedän hoitajan edes jotenkin, mutta se ei ole ihan välttämätöntä, jos hoitopaikka vaikuttaa hyvältä ja luotettavalta.
Asumme Tampereen lähellä, mutta voimme tuoda Mellan hoitopaikkaan Pirkanmaan lisäksi myös Tampere-Helsinki -akselille matkalle lähtiessämme ja sieltä tultaessa. Voin antaa Mellalle mukaan heinät, ruuat, vessalaatikon ja muut tavarat. Häkkejä meillä on vähän huonosti, mutta jos sinulla ei ole ylimääräistä häkkiä, meiltä saa kompostikehikoita mukaan. Luulen, että tehdashäkissä Mella ei kuitenkaan viihdy kovin kauaa, koska on tottunut olemaan koko ajan vapaana. Maksan tietysti pienen korvauksen Mellan hoidosta.
Laita sähköpostia, jos sinulla on tarjota hyvä hoitopaikka, niin jutellaan lisää! :)
Mulla on ollut nyt koeviikko ja mun mielestä tosi rento sellainen! Kokeita on ollut melkein joka päivä, mutta kotiin pääsee joka päivä 10-11 aikoihin ja ehtii puuhailla muutakin kuin vaan lukea kokeisiin. Eilen oli yksi niistä päivistä, kun olin kotona kymmenen aikoihin ja oli ihanan valoisaa. Heitin viltin keittiönpöydälle ja istutin päälle poseeraamaan pupun yksi kerrallaan. Kuvista tuli mun mielestä ihan kivoja, kun valoa tuli niin paljon keittiön ikkunoista.
Minni poseeraa aina niin söpösti ja kiltisti. Välillä tosin käännettiin töpö kameralle ja mun piti jo syöksyä varmistamaan, ettei pupu pomppaa kohta pöydältä pois.
Minnin näkee muuten tosi usein tähyilemässä pienten takajalkojensa päällä. Kun Hessu röhnöttää rennosti matolla, seisoo Minni usein vieressä takajaloillaan pitämässä vahtia.
Hessun päähän päätyi kuvissa söpö mansikkahattu. Äiti päätti yksi päivä irrottaa sellaisesta kokoonlaitettavasta kauppakassista ton pussukan. Eikä kauaakaan, kun se löytyi Hessun päästä... Voi raukkaa, mutta sopihan se nyt kieltämättä aika söpösti pojalle hatuksi. :'D
"Mamma sano et mä saan leipää, jos mä oon hetken tää päässä."
"No kai sitä nyt mitä vaan tekee kuivan leivän eteen!"
Mella näytti jälleen lähinnä pannukakulta, kun länttäsin sen pöydälle istumaan, joten siitä nappasin vaan pari kuvaa ja päästin takaisin maahan.
Sain mä noi kaksi hetkeksi samaan kuvaankin ja Mella vieläpä haki turvaa Hessulta! Voih.
