maanantai 27. kesäkuuta 2016

Viholliset vai ystävykset? osa 2

Tähän alkuun sen verran, että kyllä, oli jo aikakin vaihtaa kaamea talvinen ulkoasu pois! Väänsin sitten taas nopeasti jonkun pikabannerin ja ulkoasun. En ole vaan jotenkin jaksanut tehdä millään kunnollisia ja vaivalla tehtyjä ulkoasuja viime aikoina, mutta toivottavasti tämä jälleen niin yksinkertainen kelpaa! :D

Kerroin teille ekassa totutuspostauksessa, miten Mellalla ja Jummilla meni alun totutukset. Tänään jatketaan toisella ja viimeisellä osalla.

Jos et muista mitä viime osassa kerroin, kannattaa lukaista tämä kappale. Tiivistetysti aluksi meni yllättävän hyvin pientä kränää lukuunottamatta. Kanit eivät olleet kuitenkaan mitään kavereita vaan hyökkimistä oli vielä paljon. Käytiin totuttamassa pupuja myös isovanhempien luona, jossa ei sujunut erityisen hyvin, muttei huonostikaan. Kotiin tullessa päästettiin Mella ja Jummi kaksin mun huoneeseen, mutta siitä ongelmat alkoivatkin. Tuli pari tappelua ja jouduin erottamaan kanit melkein heti.


Päätin kuitenkin jatkaa vielä totutusta, sillä ihan toivottomalta kaksikko ei vaikuttanut. Pidin erotuksen jälkeen pienen tauon, jotta puput eivät stressaisi liikaa. Tauon jälkeen jatkoin totutusta suihkuhuoneessa. Kanit viettivät siellä joka toinen päivä noin tunnin mittaisen pätkän. Tätä tehtiin kolme kertaa.


Suihkutotutukset sujuivat jo tosi hyvin. Kanit pystyivät olemaan lähes normaalisti toistensa seurassa, mutta vielä sellainen jokin tietty puuttui. Kanien välillä oli edelleen jonkinlainen jännitys koko ajan. Mella hyökki välillä Jummiin varsinkin silloin kun Jummi yritti alistaa Mellaa. Joka totutus lopetettiin kuitenkin siihen, että kanit makoilivat nenät vastakkain tai nuolivat toisiaan. Joka päivä mentiin vain parempaan ja parempaan suuntaan ja kolmannen kerran jälkeen päätin kokeilla uudestaan laittaa kanit yhteen mun huoneeseen, sillä suihkussa sujui jo tosi hyvin.

"Tää on jo tyylssäää!"
Kasasin kaneille ensin aitauksen, joka vei noin 2/3 huoneestani. Tämä siksi, etteivät ne pääsisi tappelemaan sängyn alle, mutta niillä olisi kuitenkin tilaa väistää toisiaan. Aluksi Mella ei erityisemmin pitänyt ajatuksesta, että sen reviirillä on toinen kani. Kaksi ensimmäistä yötä oli mulle tuskaa. Valvoin yli neljään, jotta pystyisin suihkuttelemaan kaneja mahdollisen hyökkimisen alkaessa. Puput pystyivät kyllä olemaan nätisti, mutta Mella muraheli edelleen Jummin mennessä ohi. Kanit eivät selkeästi tienneet, kumpi on pomo, minkä takia Jummi yritti alistaa Mellaa. Kolmantena yönä kanit eivät yhtäkkiä enää hyökkineet, mutta järsivät kaltereita koko yön, minkä takia pääsin taas nukkumaan vasta neljän aikoihin. Sen yön jälkeen eli viime keskiviikkona otin aitauksen pois ja kasasin sahaamistani kompostikehikoista aidan sängyn alle.

Mellan perus "tassut ristissä"- asento :P

Sinä päivänä tapahtui ihme. Mella ja Jummi eivät yhtäkkiä enää tapelleet tai hyökkineet yhtään ja ensimmäistä kertaa musta tuntui, että ne nauttivat toistensa seurasta. Ne pompottivat yhdessä paikasta toiseen, makoilivat vierekkäin, nuolivat toistensa otsia ja söivät yhdessä. En uskaltanut ihan heti vielä iloita, sillä ajattelin, että kumminkin kohta ne ovat taas toisissaan kiinni.


Niin ei kuitenkaan käynyt. Kanit ovat viikon jälkeen edelleen täysin sovussa, ihan kuin olisivat olleet aina kaksin! Vihdoin voin huokaista helpotuksesta ja hymyillä katsellessani noiden kahden toihuilua. Edes Mella ei enää hyöki Jummiin eikä kumpikaan koita alistaa toista. Kanit näyttävät jopa viihtyvän toistensa seurassa. Toisaalta niillä on myös paljon tilaa olla omassa rauhassa niin halutessaan, sillä Minni ja Hessu ovat muuttaneet mökkiin kesäksi ja näillä kahdella on käytössään koko talo. Nyt vaan toivotaan, että ystävyys jatkuu samanlaisena enkä joudu enää erottamaan noita kahta. Tämä prosessi toi kieltämättä väistämättäkin stressiä niin mulle kuin kaneillekin, mutta luulen, että se oli sen arvoista. Nyt meillä ei asu enää kukaan kani yksin ja pystytään huomioimaan jokaista entistä enemmän. <3


Kerron sitten myöhemmin lisää kanien touhuiluista yhdessä, sillä niitä en ala enää tunkemaan tähän postaukseen. Mutta kiva, jos jaksoit lukea tänne asti!

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Kysymyspostaus!

Tällä hetkellä mulla olisi hirveästi intoa postailuun, mutta aiheet ovat ihan hukassa. Muutama videoidea on kyllä mielessä, mutta niitä en voi toteuttaa ihan vielä.

Siksi ajatelinkin pistää pystyyn pitkästä aikaa kysymyspostauksen. Tällä kertaa rajaan aiheen ainoastaan kaneihin ja blogiin. Saa olla kuitenkin luova ja heitellä kaikenlaisia aiheeseen liittyviä ja vähän kaukaahaetumpiakin kysymyksiä. Vastaan kysymyksiin, kun niitä on tarpeeksi. Kerron sitten kommenteissa, kun ei tarvitse enää lisää.

Joten eikun kyssäreitä tulemaan! :)

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Synttäripoika

Tänään on päivä, jolloin maailman hassuin Hessu täyttää 5 vuotta!


En mäkään tiedä mikä tää asento on xd



Onnea rakas nallekarhu! <3


Viholliset vai ystävykset? osa 1

Kesäloma on alkanut vauhdikkaasti. Tekemistä on riittänyt tälle ekalle viikolle paljon, sillä ollaan alettu totuttaa Mellaa ja Jummia toisiinsa. Nyt kerron siispä, miten totutus on sujunut tähän mennessä.


Totutus aloitettiin rauhassa toukokuussa huoneiden vaihtelulla. Mella asui siis alunperin mun huoneessa ja Jummi Siljan, mutta alettiin vaihdella pupuja päivän välein. Tämä auttoi niitä varmasti tottumaan toistensa hajuihin omalla reviirillään. Tätä vaihetta tehtiin viikko.

Seuraava vaihe oli totutus aidan läpi, joka jatkui myös viikon. Koska puolueetonta hyvää paikkaa ei ollut, kasasin huoneeseeni eli Mellan reviirille aitauksen, johon Jummi muutti. Kanien oli alunperin tarkoitus vaihdella häkin ja muun huoneen välillä, mutta Mella teki erittäin selväksi, ettei suostu olemaan häkissä hetkeäkään. Siksi Jummi joutui olemaan viikon vähän tavallista enemmän häkissä, vaikka saikin olla koko talossa myös paljon. Tämä vaihe meni uskomattoman hyvin. Kaneilla olisi ollut täysi mahdollisuus purra toisiaan isojen kompparinreikien läpi, mutta Mel taisi näykkästä vain ihan muutamia kertoja Jummia kerjätessään nuolemista. Muuten puput viettivätkin paljon aikaa vieretysten makoillen.


Seuraavaksi, eli 3.6. perjantaina, koitti jännittämäni päivä. Nimittäin Jummi ja Mella näkivät ensimmäisen kerran ilman aitaa. Putsasimme ja vuorasimme leikkimökin siskoni kanssa uusilla puolueettomilla fleeceillä ensimmäistä kohtaamista varten ja valmistauduimme pahimpaan eli kunnon tappeluun. Laitoimme mökkiin paljon piilopaikkoja, ruokaa ja tekemistä, jotta puput eivät keskittyisi heti toisiinsa.


No, mökissä sujuikin yllättävän hyvin. Tappelua ei syntynyt, tosin ei puput mitään kavereitakaan olleet. Kanit pystyivät hengailemaan lähes normaalisti toisenkin kanin ollessa samassa mökissä. Yhessä syöminen ei ole ollut myöskään koko totutuksen aikana mikään ongelma. Mella kuitenkin hyökkäsi Jummiin aina sen juostessa ohi tai ollessa lähellä, mutta Jummi pysyi silti reippaana ja iloisena eikä alkanut missään kohtaa pelätä Mellaa. Mel alisti Jummia alussa ihan pari kertaa, mutta Jummi ei onneksi välittänyt siitä vaan näytti alistuvan heti hyvin. Jes!

Mökissä olin reilut kolme tuntia, jonka jälkeen siirsin puput samalla boksilla vielä suihkuhuoneeseen. Siellä sama hyökkiminen jatkui ja tuli pientä kränää, mutta lopussa meni jo paremmin. Puput makasivat ensimmäistä kertaa nenät vastakkain ja Jummi jopa nuoli Mellaa!

Boksissa puput eivät ole kertaakaan edes näykkineet toisiaan!

4.6. eli seuraavana päivänä jatkoin totutusta suihkussa. Aamulla hengailimme suihkussa reilun tunnin. Tämä totutuskerta oli luultavasti paras tähän mennessä, sillä Mella pesi Jummin naaman neljä kertaa! Jummi pesi myös Mellaa, mutta aloitti tyhmän tavan, eli hyökkäsi pesun jälkeen Mellan selkään ja Mel suuttui. Pientä jahtailua ja näykkimistä lukuunottamatta tämä kerta meni kuitenkin tosi hyvin. Illemmalla tein vielä uudestaan saman totutuksen reilun kahden tunnin ajan samalla viimeistä kouluhommaa tehden. Tämäkin sujui ihan hyvin, ehkei niin hyvin kuin aamulla.

5.6. Lähdettiin siskoni Elsan kanssa meidän isovanhemmille neljäksi päiväksi. Reissu oli mun mielestä mukava aloitus kesälomalle. Mukaan otettiin myös kaksi pitkäkorvaa, sillä reissun tarkoitus oli alunperin totuttaa kaneja täysin puolueettomalla alueella. Puput kulkivat reilun tunnin ajomatkat samassa boksissa, mikä sujui taas oikein hyvin.

Mella aitassa

Mamman ja papan luona meni aluksi tosi hyvin, kun päästettiin kanit tutkimaan koko taloa. Pian ne alkoivat kuitenkin keskittyä toisiinsa tutkittuaan paikat ja ongelmat alkoi. Mel aloitti taas sen saman näykkimisen Jummin mennessä ohi. Reissun aikana kanit tappelivat, nuolivat toisiaan, hyökkivät ja makoilivat vierekkäin. Ihan laidasta laitaan. Niitä totutettiin aitassa, sisällä, valjaissa, verkon läpi ja boksissa vaihtelevin tuloksin. Kokonaisuudessaan reissussa totutus ei sujunut ihan niin hyvin kuin esim. kotona suihkussa. Puput pystyivät kuitenkin olemaan välillä ihan nätisti toistensa seurassa, niin kuin alhaalla olevalta videolta voi huomata. Olin jo varma, että kotona puput laitetaan samaan häkkiin, sillä kunnon tappeluita ei ollut ollenkaan.

Tässä pikainen kooste reissusta. Videolla näkyy pätkiä myös esim. lähistöllä olevalta kentältä, jossa kävimme hyppimässä pupujen kanssa. Molemmat hyppivät muuten tosi hyvin ja paikka oli mainio hypytykseen!



Kiitos uudesta esteestä kuuluu Reetalle ja Elsalle! 8)

8.6. eli eilen palattiin kotiin ja laitettiin kanit suoraan asumaan yhdessä mun huoneeseen. Aluksi meni ihan hyvin, mutta siitä ne ongelmat sitten alkoikin. Mel alkoi hyökkimään taas Jummiin aina välillä sen mennessä ohi ja ajattelin, että se on ohimenevää ja kuuluu asiaan. Kanit kuitenkin makoilivat vierekkäin ja nuolivat välillä toisiaan. 

Pian alkoi kuitenkin erittäin tyhmä juttu eli Jummi kekkasi, että se voikin alistaa Mellaa... Voitte varmaan arvata, mitä Mella sanoi tähän. Pupuille syntyi eka pienimuotoinen tappelu, jossa myös Jummi oli mukana. Mainitsen tämän muuten ekan kerran, mutta koko totutuksen olen todennut suihkupullon hyväksi keinoksi estää Mellan hyökkiminen ja nyt Mel jähmettyy jo tssshhh-äänestäkin. Näissä muutamassa pienimuotoisessa faiteissa mulla meni kuitenkin varmaan ekan kerran koskaan hermo kaneihin eikä suihkupullollakaan ollut enää juuri vaikutusta kaneihin. 

Voi Mella...
Siksi tajusinkin tänään, että ei tätä totutusta näin voi jatkaa. Vähiten tämä samaan häkkiin heitto niitä auttaa ystävystymään. Päätin siispä tänään erottaa kanit verkon toisille puolille ja aloittaa koko homman alusta. Ehkä me ollaan vaan edetty liian nopeasti, sillä kanit kohtasivat toisensa ekan kerran ilman verkkoa vasta viikko sitten. 

Hetken olin ihan varma, että noista tulee ystävät, mutta eilen alkoi jo vähän huolestuttaa. Toisaalta onneksi kanit eivät ole koko totutuksen aikana saaneet yhtäkään haavaa aikaan, ainoastaan Jummilta on lennellyt joitain karvatuppoja. Nyt vaan kaikki sormet ristiin, että kaikki päättyisi parhain päin. Eihän tämä nyt ihan toivoton kaksikko ole, eihän?


keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Pupu kertoo kaiken


Heips! Saaralla on ollut nyt hirveä kiire vuoden viimeisen koeviikon takia, joten se käski meitä kirjottaa teille kuulumisia. No eiköhän me voida nyt sitten tämän kerran.



 Mä pääsin eilen pihalle syömään!! Mä oon siis Hessu ja ruoka on parasta, ei mulla muuta.



 Mitä te nyt siinä tuijotatte? Mun puheenvuoro meni jo, saatte luvan poistua mun naaman kohdalta!


Mä oon ainakin kaikista söpöin ja ihanin ja pomoin. Viime aikoina mulla on menny vähän hermot Hessuun, kun se vetää koko ajan iloloikkaa. Mitä sekin nyt iloitsee, kesää vai?

-Minni




No niin, eihän noi pullat saa mitään aikaseks. Ehkä mä kerron, missä täällä oikeesti mennään.


 Eli siis suurin muutos on varmaan se, että mun ja Saaran reviirille on tunkeutunut Jummi oman häkkinsä kanssa. Aluks olin sillee ei kinee, sit olin sillee et hei, toihan vois alkaa mun palvojaks!



 Sit mä aloinki pyytää Jummia koko ajan nuolee mua aidan välistä. Se kyl nuoli ihan vähän, mut sit ei enää palvelu pelannu! Siis mitä?! Se ei nuollukaan mua koko ajan. Huono työntekijä.


Päätin sit alkaa vähä huomautteleen sitä huutamalla ja näykkimällä. Mami sano, että se ei oo ikinä kuullu mun huutavan niin kovaa. Mut aina, kun näykkäsin sitä, mun naamaan lensi yhtäkkiä vesisuihku! No nii-in, en mäkään tajua, miten se voi olla mahdollista. Päätin sit lopettaa näykkimisen, kun en tykkää sateesta, nii nyt on ollu ihan poutaa.


 Mut on se Jummi muuten ihan kiva. Oon nyt alkanu makoileen sen vieressä, ainoostaan aita erottaa meidät.


Mut voihan jummi jammi! Tiettekö, mitä mami sano. Pääsen kuulemma Jummin kanssa tutustumaan ihan ilman sitä aitaa torstaina tai perjantaina! Mulla onkin jo suunnitelmat, miten aijon sitä kohtaan käyttäytyä. Kyllä mamma niistä kertoo teille sitte kun on nähny ne käytännössä! ;)

-Mella