My sunshine

Kisailua kumpparikelissä

Voiv voi, taas on vierähtänyt tovi viime postauksesta. No, hyvä vaan että aika menee nopeasti. Oikeita koulupäiviä mulla on enää 3 jäljellä ja koeviikon jälkeen alkaa kesäloma, jes!

Viime lauantai-aamuna marssimme reippaina ihanan raikkaaseen ulkoilmaan ja suuntasimme matkan kohti Panelian estekisoja Mellan ja Minnin kanssa. Kyllä, Minninkin kanssa! Reissuun olisi lähtenyt muuten ainoastaan Mella, joten sain hetken mielijohteen, että nyt otetaan se pikku mummelikin piipahtamaan kisoihin. Minnin viime kisoista olikin jo 9 kuukautta. Sillä on ollut nyt kuitenkin kotona paljon intoa hyppiä, joten miksipä se ei olisi voinut käydä pomppimassa. Ikää on kuitenkin jo reilut 5 vuotta, joten näiden kisojen jälkeen ei ainakaan ihan heti mennä uudestaan, että Mimu saa nauttia eläkepäivistään.

Kisat oli mun mielestä taas tosi mukavat. Sadesääkään ei haitannut ollenkaan kivan ilmapiirin takia!


Mella
Mellan olin ilmoittanut eliitti mutkaan ja myös ekaa kertaa eliitti korkeuteen. Mel ei oikein tykännyt jalkojen kastumisesta märällä nurmikolla. Tämän lisäksi Mella on ollut aina vähän "toispuoleinen" eli toiseen suuntaan juoksee täysillä ja toiseen ei halua liikkua ollenkaan. Tämän takia se onkin yleensä parempi suoralla, kunhan se on rakennettu sen mielestä oikeaan suuntaan.

Ekalla kierroksella satoi ja Mel oli vähän nihkeä. Rataa madeltiin eteenpäin ja alas tuli 5 estettä.

Toisella kierroksella sää oli hetkellisesti parempi ja Mella oli jo heti paremmassa vireessä. Alussa ja parissa muussa kohdassa hidasteltiin, mutta Mel hyppi jo paremmin. Tyhmiä virheitä kuitenkin sateli, kuten pysty, vesieste ja Mellalle yleensä helppo matala femma. 5 virhettä kertyi taas mukaan, mutta olen itse asiassa toiseen kierrokseen tosi tyytyväinen! Arvostelu oli B, joten Mellan tulokseksi tuli 5+5 virhettä, heh. Mutta mutta, monet kanit tiputtelivat paljon esteitä sateen takia, joten yllätyksekseni Mella sijoittuikin kolmanneksi! Lämmitti kyllä mieltä, kun pitkästä aikaa pikkunen nappasi ruusukkeen, vaikka se ei mikään luokan paras ollutkaan. <3



Täytyy sanoa, että omaan ohjaukseeni en ollut tyytyväinen. Tai siis mulle tulee pakosti sellainen reaktio, että jos Mella jää seisoskelemaan, mun pitää pyytää sitä melkein heti jatkamaan matkaa, että se ei jäisi seisomaan siihen koko päiväksi ja muiden aikaa ei tuhlaantuisi. Tämä on musta tosi tyhmä tapa ja otankin nyt tavoitteeksi vähentää sitä. Toisaalta Mella on ollut nyt kisoissa sen verran hidas, että sitä on välillä pakko pyytää liikkumaan, ettei se rysähtele huonojen vauhtien takia esteiden keskelle ja satuta itseään. Ristiriitainen juttu.

Korkeus oli sitten päivän päätteeksi ja se mentiin onneksi hiekkapohjaisella alueella märän nurmikon sijaan. Päätin aloittaa 60 cm:stä. Se meni pienillä vauhdeilla, samoin 65cm. Ponnu ei vaan riittänyt tällä kertaa enää seuraavaan korkeuteen ja tulokseksi jäi se 65cm.

Minni
Elsa hypytti tuttuun tapaan Minnin, jonka viime kisat oli siis elokuussa. Minni otettiin lähinnä huvin vuoksi matkaan mukaan, joten mitään suurempia odotuksia ei ollut.

Helpon mutkan eka kierros alkoi reippaasti ja hidastui loppua kohden. Virheet tuli molemmilta pidemmiltä esteiltä.

Toinen kierros meni lähes samalla tavalla, mutta lopusta reippaammin. Taas tuli alas ainoastaan 2 estettä, eli yhdistelmä ja hevosenkenkä. Hienosti Mimu pompotti! Minnin tulos oli siis 2+2 virhettä, ihan kelpo suoritus tolta pallerolta!

Löllykkä loikkii :'D

Niin kuin varmaan moni tietää, Helsingin citykaneja tappaneen RHD-viruksen takia estekisoja ei ole nyt ainakaan kuukauteen. Vaikka tauti on kamala ja varsinkin moni helsinkiläinen kaninomistaja haluaisi varmasti tunkea sen johonkin maanrakoon, olen nyt tyytyväinen, että meidän kanit saavat kisataukoa. Tauko tekee yleensä aina hyvää ja puput ovatkin jo sen tarpeessa. Kotona treenataan silti jonkun verran, mutta ei yhtä paljon kuin kisoissa tulisi hypittyä.

Tällä kertaa vähän pidempi kisapostaus, kiva jos jaksoit lukea!

Tässä vielä vähän radikaalimpi muokkaus tuolla ylempänä olevasta kuvasta. :D

P.s. Jummin leikkaushaava on jo parantunut, mutta siinä on vielä yksi tikki. Pian voidaan siispä aloittaa Jummin ja Mellan totutusprosessi, sopivasti kesälle hommaa! :D Kirjoittelen aiheesta sitten kun on jotain kerrottavaa.

Huomenta!

Aamut on ihania. Ainakin viikonloppuaamut. Tai ainakin jos paistaa aurinko. 

Tässä näin äitienpäiväaamun kunniaksi video meidän aamupäivän touhuiluista!

Linkki videoon