Vieraileva propellikorva

Tämmöinen otus nimeltään Wilma on ollut meillä nyt 9 päivää hoidossa ja tänään olisi aika lähteä kotiin. Wilma on esiintynyt muutamia kertoja ennenkin blogissani ja on siis Minnin ja Hessun poikanen. Poikaseksi tätä kyllä ei voi enää kutsua, sillä ikää tulee tämän vuoden lopussa jo 5 vuotta!

Wilma on saanut vallata kokonaan meidän talon muiden kanien ollessa mökissä. Tyttö nauttii kyllä selkeästi, kun saa juoksennella koko ajan vapaana ja makoilla aina lempipaikallaan matonreunalla!

Tämä pupu on kyllä tosi kiva kaveri! Siinä on jonkun verran Minnin temperamenttia, mutta se on kuitenkin paljon sosiaalisempi ja kiltimpi. Wilma voisi istua rapsuteltavana koko päivän, toisin kuin vanhempansa, jotka ovat jo juosseet karkuun ennen kuin ehtii edes yrittää silittämistä. Välillä Wilma tosin yrittää mukamas hyökätä, kun menee liian läheltä ohi, mutta luulen sen olevan vain pientä epävarmuutta.

Wilman kanssa ei hypitä tietääkseni esteitä kotona, joten ajattelin taas kokeilla, mitä tyttö sanoo esteistä. Alkuun ei oikein muistunut idea mieleen ja jököteltiin pienen esteen edessä. Pian Wilma kuitenkin muisti idean ja kiisi radan oikein hienosti monta kertaa! Treenailtiin pari kertaa tämän hoitoreissun aikana ja Wilma hyppi jo nätisti helpon kokoisia esteitä. :')

Tänään Wimpula lähtee siis kotiin ja tuntuu varmasti aluksi hassulta, kun kukaan pallero ei pyörikään sisällä. Meidän kanit on vielä varmaan jonkun aikaa mökissä, sillä sää on toistaiseksi melko hyvä. Aika lähiaikoina ainakin Mella ja Jummi tulevat kuitenkin sisälle, ettei talvikarva ala kasvaa.

Huomenna mennäänkin pitkästä aikaa estekisoihin, huih! Mennään siis Mellan ja Jummin kanssa Ypäjälle, jossa on Suomenratsujen kuninkaalliset. Kiva nähdä kanien lisäksi siispä myös suokkien menoa!