perjantai 27. toukokuuta 2016
lauantai 21. toukokuuta 2016
Kisailua kumpparikelissä
Voiv voi, taas on vierähtänyt tovi viime postauksesta. No, hyvä vaan että aika menee nopeasti. Oikeita koulupäiviä mulla on enää 3 jäljellä ja koeviikon jälkeen alkaa kesäloma, jes!
Viime lauantai-aamuna marssimme reippaina ihanan raikkaaseen ulkoilmaan ja suuntasimme matkan kohti Panelian estekisoja Mellan ja Minnin kanssa. Kyllä, Minninkin kanssa! Reissuun olisi lähtenyt muuten ainoastaan Mella, joten sain hetken mielijohteen, että nyt otetaan se pikku mummelikin piipahtamaan kisoihin. Minnin viime kisoista olikin jo 9 kuukautta. Sillä on ollut nyt kuitenkin kotona paljon intoa hyppiä, joten miksipä se ei olisi voinut käydä pomppimassa. Ikää on kuitenkin jo reilut 5 vuotta, joten näiden kisojen jälkeen ei ainakaan ihan heti mennä uudestaan, että Mimu saa nauttia eläkepäivistään.
Kisat oli mun mielestä taas tosi mukavat. Sadesääkään ei haitannut ollenkaan kivan ilmapiirin takia!
Mella
Mellan olin ilmoittanut eliitti mutkaan ja myös ekaa kertaa eliitti korkeuteen. Mel ei oikein tykännyt jalkojen kastumisesta märällä nurmikolla. Tämän lisäksi Mella on ollut aina vähän "toispuoleinen" eli toiseen suuntaan juoksee täysillä ja toiseen ei halua liikkua ollenkaan. Tämän takia se onkin yleensä parempi suoralla, kunhan se on rakennettu sen mielestä oikeaan suuntaan.
Ekalla kierroksella satoi ja Mel oli vähän nihkeä. Rataa madeltiin eteenpäin ja alas tuli 5 estettä.
Toisella kierroksella sää oli hetkellisesti parempi ja Mella oli jo heti paremmassa vireessä. Alussa ja parissa muussa kohdassa hidasteltiin, mutta Mel hyppi jo paremmin. Tyhmiä virheitä kuitenkin sateli, kuten pysty, vesieste ja Mellalle yleensä helppo matala femma. 5 virhettä kertyi taas mukaan, mutta olen itse asiassa toiseen kierrokseen tosi tyytyväinen! Arvostelu oli B, joten Mellan tulokseksi tuli 5+5 virhettä, heh. Mutta mutta, monet kanit tiputtelivat paljon esteitä sateen takia, joten yllätyksekseni Mella sijoittuikin kolmanneksi! Lämmitti kyllä mieltä, kun pitkästä aikaa pikkunen nappasi ruusukkeen, vaikka se ei mikään luokan paras ollutkaan. <3
Täytyy sanoa, että omaan ohjaukseeni en ollut tyytyväinen. Tai siis mulle tulee pakosti sellainen reaktio, että jos Mella jää seisoskelemaan, mun pitää pyytää sitä melkein heti jatkamaan matkaa, että se ei jäisi seisomaan siihen koko päiväksi ja muiden aikaa ei tuhlaantuisi. Tämä on musta tosi tyhmä tapa ja otankin nyt tavoitteeksi vähentää sitä. Toisaalta Mella on ollut nyt kisoissa sen verran hidas, että sitä on välillä pakko pyytää liikkumaan, ettei se rysähtele huonojen vauhtien takia esteiden keskelle ja satuta itseään. Ristiriitainen juttu.
Korkeus oli sitten päivän päätteeksi ja se mentiin onneksi hiekkapohjaisella alueella märän nurmikon sijaan. Päätin aloittaa 60 cm:stä. Se meni pienillä vauhdeilla, samoin 65cm. Ponnu ei vaan riittänyt tällä kertaa enää seuraavaan korkeuteen ja tulokseksi jäi se 65cm.
Minni
Elsa hypytti tuttuun tapaan Minnin, jonka viime kisat oli siis elokuussa. Minni otettiin lähinnä huvin vuoksi matkaan mukaan, joten mitään suurempia odotuksia ei ollut.
Helpon mutkan eka kierros alkoi reippaasti ja hidastui loppua kohden. Virheet tuli molemmilta pidemmiltä esteiltä.
Toinen kierros meni lähes samalla tavalla, mutta lopusta reippaammin. Taas tuli alas ainoastaan 2 estettä, eli yhdistelmä ja hevosenkenkä. Hienosti Mimu pompotti! Minnin tulos oli siis 2+2 virhettä, ihan kelpo suoritus tolta pallerolta!
 |
| Löllykkä loikkii :'D |
Niin kuin varmaan moni tietää, Helsingin citykaneja tappaneen RHD-viruksen takia estekisoja ei ole nyt ainakaan kuukauteen. Vaikka tauti on kamala ja varsinkin moni helsinkiläinen kaninomistaja haluaisi varmasti tunkea sen johonkin maanrakoon, olen nyt tyytyväinen, että meidän kanit saavat kisataukoa. Tauko tekee yleensä aina hyvää ja puput ovatkin jo sen tarpeessa. Kotona treenataan silti jonkun verran, mutta ei yhtä paljon kuin kisoissa tulisi hypittyä.
Tällä kertaa vähän pidempi kisapostaus, kiva jos jaksoit lukea!
 |
| Tässä vielä vähän radikaalimpi muokkaus tuolla ylempänä olevasta kuvasta. :D |
sunnuntai 8. toukokuuta 2016
Huomenta!
Aamut on ihania. Ainakin viikonloppuaamut. Tai ainakin jos paistaa aurinko.
Tässä näin äitienpäiväaamun kunniaksi video meidän aamupäivän touhuiluista!
lauantai 30. huhtikuuta 2016
Salo 23.4.2016
Viikko sitten oli meidän vuoden ensimmäiset kunnon ulkokisat. Voi että olen jo odottanut ulkokauden alkua! Kisailtiin ekaa kertaa Salossa, vähän kauempana siis meiltä. Kisat oli tosi mukavat ja pienet osallistujamäärältään.
Mella kisasi eliitti suoraa ja pituutta. Oli jännä nähdä, hyppiikö neiti paremmin ulkokisoissa, kun sisällä on ollut nyt vähän epävarmuutta ja yrittämisen puutetta.
Ekan kierroksen alussa Mel juoksi ja ojenteli jalkojaan nätisti. Lopummassa se alkoi kuitenkin jumittelemaan ja alas tuli yhteensä 5 estettä.
Toisella kierroksella Mella yllätti toden teolla ja päätti pinkaista radan alusta loppuun! Huomatkaa Mella päätti, itse päätin sotkea hihnan toiseksi viimeiseen esteeseen, joka kaatui. Tämän takkia Mel säikähti, eikä halunnut enää yrittää kunnolla vikaa estettä. Arghh, että voikin sitten omat virheet ärsyttää! 2 virhettä siis tuli, omia mokiani kummatkin. Mutta toisaalta olen todella iloinen siitä, miten hienosti Mel loikki ja yritti pitkästä aikaa juosta radan täysillä päästä päähän.♥
Pituudessa mulla oli siis Mella ja myös ekaa kertaa Hessu! :D
Mel ei tainnut olla ihan parhaassa pituushyppyvireessään ja loikkasi vain 140cm. Hessun osalta odotukset oli tosi matalalla, tollanen luppa kun se oli niiden kaikkien estejänöjen keskellä. Kyllä sillä vaan ponnu silti riitti hienosti, ja selvittiin muistaakseni 150cm asti! Pidempi ei enää mennyt, mutta ainakin poika voitti Mellan ja itsensä! :')
Tällä kertaa vähän tiivistetympi kisapostaus. Tykkäättekö enemmän pitkistä sepostuksista vai tällaisista?
Mella kisasi eliitti suoraa ja pituutta. Oli jännä nähdä, hyppiikö neiti paremmin ulkokisoissa, kun sisällä on ollut nyt vähän epävarmuutta ja yrittämisen puutetta.
Ekan kierroksen alussa Mel juoksi ja ojenteli jalkojaan nätisti. Lopummassa se alkoi kuitenkin jumittelemaan ja alas tuli yhteensä 5 estettä.
Hyppykuvat ©Maija S.!
Toisella kierroksella Mella yllätti toden teolla ja päätti pinkaista radan alusta loppuun! Huomatkaa Mella päätti, itse päätin sotkea hihnan toiseksi viimeiseen esteeseen, joka kaatui. Tämän takkia Mel säikähti, eikä halunnut enää yrittää kunnolla vikaa estettä. Arghh, että voikin sitten omat virheet ärsyttää! 2 virhettä siis tuli, omia mokiani kummatkin. Mutta toisaalta olen todella iloinen siitä, miten hienosti Mel loikki ja yritti pitkästä aikaa juosta radan täysillä päästä päähän.♥
Harmi kun tätä rataa ei saatu videolle, mutta tässä kuvia.
Mel ei tainnut olla ihan parhaassa pituushyppyvireessään ja loikkasi vain 140cm. Hessun osalta odotukset oli tosi matalalla, tollanen luppa kun se oli niiden kaikkien estejänöjen keskellä. Kyllä sillä vaan ponnu silti riitti hienosti, ja selvittiin muistaakseni 150cm asti! Pidempi ei enää mennyt, mutta ainakin poika voitti Mellan ja itsensä! :')
Tällä kertaa vähän tiivistetympi kisapostaus. Tykkäättekö enemmän pitkistä sepostuksista vai tällaisista?
lauantai 23. huhtikuuta 2016
Onnea Jummi!
Tänään on siis Jummin ensimmäiset synttärit! :3 Poitsu on ollut meillä nyt reilun kuukauden ja ajattelin kertoa vähän millaisia luonteenpiirtietä siitä on paljastunut.
Ensinnäkin olen ennen luullut, että Mella on energinen, mutta ei. Se ei ole mitään verrattuna Jummiin. Jumps on aina liikkessä, kaivaa, pomppii pöydälle eikä pysähdy hetkeksikään! Itse asiassa Mella on nykyään tosi rauhallinen verrattuna Jummiin ja se on hiukan järkevämpi ja varovaisempikin. Jummin mielestä nimittäin joka paikkaan pitää päästä eikä mikään pelota. Poika hyppiikin Siljan huoneessa ollessaan sängylle, hyllylle, tuolille ja siitä pöydälle. Välillä se tipahtelee sängyltä, mutta meno vaan jatkuu.
Jos mun pitäisi kuvailla Jummia yhdellä sanalla, se olisi vintiö. Tämä poika on tosi paljon ruuan ja nykyään myös rapsutuksien perään. Jos niitä ei tule, Jummilta tulee heti kommenttia ja se alkaa ihan kunnolla näykkiä jalkoja tai muita. Välillä se ottaa sukasta kiinni ja vetää sen melkein pois, kun ei palvelu pelaa! Myös Silja, jonka huoneessa Jumps majailee, on saanut osansa tästä häirinnästä. Yöllä poika ei nimittäin anna nukkua sitten millään. Jos se on häkissä, se rynkyttää kaltereita ja karkaa useimmiten aidan alta. Jos sen annetaan olla vapaana, se hyppii koko ajan sänkyyn ja näykkii Siljaa, kun huomiota ei kuulu. Voi voi. :'D
Onhan Jummi ollut myös todella urosmainen. Ruikkinut joka puolelle, kaivanut joka paikkaa ja juossut häntä pystyssä. Nyt tämä on kuitenkin selkeästi vähenemässä, sillä tiedättekös mitä, poitsu kastroitiin keskiviikkona!
Saatiin siis aika mukavan nopeasti ja Jummikin oli jo kotiutunut mainiosti. Vähän jännitin leikkausta, sillä se tehtiin Hasseli-eläinlääkärissä, jossa ei olla ennen käyty. Tietysti vähän riski mennä paikkaan, jossa ei ole ennestään käynyt, vaikka olin mä siitä joltain tutuilta vähän kuullut.
Hasseli vaikutti tosi mukavalta paikalta ja lääkärit osaavilta. Jummia jännitti ihan kamalasti ell:ille mentäessä ja se oli lääkärin pöydälläkin niin jähmettynyt, ettei hievahtanut edes rauhoitepiikistä. Pian poitsu olikin jo unessa ja leikkaus alkoi.
Leikkaus meni hyvin ja haettiin Jummi, kun se oli vähän heräillyt. Melkein heti se möngersi aaivan humppelissa boksistaan ulos ja väsähtikin heti puolimatkaan. Sitten se jatkoi matkaa hoiperrellen, mutta ohjattiin se takaisin boksiin lepäämään.
Sitten alkoikin se mulle stressaavin osuus, sillä Jum ei näyttänyt tämän jälkeen millään heräävän. Aluksi odottelin rauhassa, ja katsoin, että poika pystyy varmasti hengittämään. Sitten oli kulunut tunti. Ja toinen. Ja kolmas. Ja melkein jo neljäs! Istuin tämän koko ajan pojan vieressä ja odotin. Kyllä se kohta herää! Jummi vaan makasi velttona boksissa ja nenä juuri ja juuri liikkui. Se ei reagoinut melkein mihinkään ja jouduin itse kääntämään sitä vähän väliä, että se saisi henkeä.
Sitten päätettiin siskon kanssa, että nyt kokeillaan ottaa se boksista pihalle, jos se siitä heräisi todellisuuteen. Nostettiin se pehmeän alustan päälle. Jummi katsoi hitaasti ympärilleen ja alkoi heti liikkua! Se ei edes hoiperrellut vaan pomppi ihan niin kuin normaalistikin, huh! Luulen, että se ei ollut jaksanut nousta pelkästään kipeän pyllyn takia eikä ollutkaan ollut koko ajan jossain omissa maailmoissaan. Onneksi saatiin mukaan kipulääkettä, jota annettiin illalla ja aamulla, ja poika oli jo pian ihan normaali! :)
Nyt jo muutaman päivän leikkauksen jälkeen Jummissa huomaa selkeitä eroja. Se ei enää juokse niin paljon häntä pystyssä tai näyki ja ruiki ympäriinsä. Toki vielä voi vähän hormoonit jyllätä, mutta parempaan ollaan menossa, jes!
Jummin synttäripostaus taisi nyt muuttua kertomukseksi sen leikkauksesta, mutta jooh. Poika on kaikesta hölmöydestään huolimatta tosi suloinen ja hauska touhottaja, kunnon menevä kaveri. Nyt vaan kaikki sormet ja tassut ristiin, että Jummin ja Mellan yhteiselosta tulisi joskus totta! :)
Ensinnäkin olen ennen luullut, että Mella on energinen, mutta ei. Se ei ole mitään verrattuna Jummiin. Jumps on aina liikkessä, kaivaa, pomppii pöydälle eikä pysähdy hetkeksikään! Itse asiassa Mella on nykyään tosi rauhallinen verrattuna Jummiin ja se on hiukan järkevämpi ja varovaisempikin. Jummin mielestä nimittäin joka paikkaan pitää päästä eikä mikään pelota. Poika hyppiikin Siljan huoneessa ollessaan sängylle, hyllylle, tuolille ja siitä pöydälle. Välillä se tipahtelee sängyltä, mutta meno vaan jatkuu.
Jos mun pitäisi kuvailla Jummia yhdellä sanalla, se olisi vintiö. Tämä poika on tosi paljon ruuan ja nykyään myös rapsutuksien perään. Jos niitä ei tule, Jummilta tulee heti kommenttia ja se alkaa ihan kunnolla näykkiä jalkoja tai muita. Välillä se ottaa sukasta kiinni ja vetää sen melkein pois, kun ei palvelu pelaa! Myös Silja, jonka huoneessa Jumps majailee, on saanut osansa tästä häirinnästä. Yöllä poika ei nimittäin anna nukkua sitten millään. Jos se on häkissä, se rynkyttää kaltereita ja karkaa useimmiten aidan alta. Jos sen annetaan olla vapaana, se hyppii koko ajan sänkyyn ja näykkii Siljaa, kun huomiota ei kuulu. Voi voi. :'D
Onhan Jummi ollut myös todella urosmainen. Ruikkinut joka puolelle, kaivanut joka paikkaa ja juossut häntä pystyssä. Nyt tämä on kuitenkin selkeästi vähenemässä, sillä tiedättekös mitä, poitsu kastroitiin keskiviikkona!
Saatiin siis aika mukavan nopeasti ja Jummikin oli jo kotiutunut mainiosti. Vähän jännitin leikkausta, sillä se tehtiin Hasseli-eläinlääkärissä, jossa ei olla ennen käyty. Tietysti vähän riski mennä paikkaan, jossa ei ole ennestään käynyt, vaikka olin mä siitä joltain tutuilta vähän kuullut.
Hasseli vaikutti tosi mukavalta paikalta ja lääkärit osaavilta. Jummia jännitti ihan kamalasti ell:ille mentäessä ja se oli lääkärin pöydälläkin niin jähmettynyt, ettei hievahtanut edes rauhoitepiikistä. Pian poitsu olikin jo unessa ja leikkaus alkoi.
Leikkaus meni hyvin ja haettiin Jummi, kun se oli vähän heräillyt. Melkein heti se möngersi aaivan humppelissa boksistaan ulos ja väsähtikin heti puolimatkaan. Sitten se jatkoi matkaa hoiperrellen, mutta ohjattiin se takaisin boksiin lepäämään.
Sitten alkoikin se mulle stressaavin osuus, sillä Jum ei näyttänyt tämän jälkeen millään heräävän. Aluksi odottelin rauhassa, ja katsoin, että poika pystyy varmasti hengittämään. Sitten oli kulunut tunti. Ja toinen. Ja kolmas. Ja melkein jo neljäs! Istuin tämän koko ajan pojan vieressä ja odotin. Kyllä se kohta herää! Jummi vaan makasi velttona boksissa ja nenä juuri ja juuri liikkui. Se ei reagoinut melkein mihinkään ja jouduin itse kääntämään sitä vähän väliä, että se saisi henkeä.
Sitten päätettiin siskon kanssa, että nyt kokeillaan ottaa se boksista pihalle, jos se siitä heräisi todellisuuteen. Nostettiin se pehmeän alustan päälle. Jummi katsoi hitaasti ympärilleen ja alkoi heti liikkua! Se ei edes hoiperrellut vaan pomppi ihan niin kuin normaalistikin, huh! Luulen, että se ei ollut jaksanut nousta pelkästään kipeän pyllyn takia eikä ollutkaan ollut koko ajan jossain omissa maailmoissaan. Onneksi saatiin mukaan kipulääkettä, jota annettiin illalla ja aamulla, ja poika oli jo pian ihan normaali! :)
Jummin synttäripostaus taisi nyt muuttua kertomukseksi sen leikkauksesta, mutta jooh. Poika on kaikesta hölmöydestään huolimatta tosi suloinen ja hauska touhottaja, kunnon menevä kaveri. Nyt vaan kaikki sormet ja tassut ristiin, että Jummin ja Mellan yhteiselosta tulisi joskus totta! :)
tiistai 19. huhtikuuta 2016
Keväiset estetreenit kotona
Kivojen säiden ansiosta ollaan ulkoiltu kanien kanssa viime aikoina tosi paljon ja esteitäkin ollaan treenailtu melkein joka viikonloppu. Kevät on kaikin puolin musta ihana vuodenaika, kun sain siitepölyallergiankin hätyytettyä ainakin toistaiseksi.
Viikko sitten sain Elsan kuvaamaan kanien hyppyjä, joten tällä kertaa näette kuvia niistä! Elsa sai myös hypyttää vähän kaikkia kaneja, joten osa on mun ottamia.
Hessu
Hessu oli pitkästä aikaa superinnoissaan esteistä! Se juoksi rataa reippaasti ja pomppi hienoja omantyylisiään loikkia.
Hessun viime kisoista on jo kaksi kuukautta, mikä on hyvä. Hessu on kuitenkin jo kesällä 5-vuotias ja olen miettinyt nyt ihan tarkoituksella alkaa vähentää sen kisailua. Vuoden loppuun mennessä lopetetaan luultavasti kokonaan kisaaminen tämän pojan kanssa, ja se pääsee nauttimaan eläkepäivistä. Vaikeaa pitää kyllä silti käydä koittamassa ennen sitä. Edes kerran, kun siihen ollaan jo melkein puoli vuotta sitten klassauduttu! :D
Mella
Mella meni tuttuun tapaan tosi nätisti ja innokkaasti. Kotona sillä on ollut nyt paljon enemmän intoa kuin kisoissa. Toivotaan, että nyt kun ulkokisakausi alkaa kunnolla, neiti alkaisi nauttia taas enemmän kisaamisestakin!
Jummi
Jummi on kyllä kehittynyt ihan huimasti esteillä! Tolla kerralla, jolta kuvat on, se meni jo tosi reippaasti ja nätisti. Siitä viikon päästä eli toissapäivänä poika hyppi vielä hienommin! Harmi, etten saanut siltä kerralta mitään materiaalia, sillä poika ampaisi radan joka kerta reippaasti päästä päähän ja päästiin jo vähän isontamaankin esteitä.
Minni
Minni-mummo pääsi myös pitkästä aikaa hyppimään rataa! Se on aina niin hauska ilmestys hyppiessään ja tällä kertaa hyppi myös oikein kivasti omalla tasollaan.
Minnillä oli tosiaan pari kuukautta sitten jo 5v-synttärit, joista en loppujen lopuksi blogissa maininnut. Voi että, se alkaa olla jo vanhus, mutta siltikin niin luonteikas ja pirteä! :'D
Lauantaina suunnataan Saloon kisailemaan Mellan kanssa eliitti suoraa ja pituutta. Päätin myös ottaa Hessun koittamaan pituutta. Saa nähdä, miten poika pomppaa!
Viikko sitten sain Elsan kuvaamaan kanien hyppyjä, joten tällä kertaa näette kuvia niistä! Elsa sai myös hypyttää vähän kaikkia kaneja, joten osa on mun ottamia.
Hessu
Hessu oli pitkästä aikaa superinnoissaan esteistä! Se juoksi rataa reippaasti ja pomppi hienoja omantyylisiään loikkia.
Hessun viime kisoista on jo kaksi kuukautta, mikä on hyvä. Hessu on kuitenkin jo kesällä 5-vuotias ja olen miettinyt nyt ihan tarkoituksella alkaa vähentää sen kisailua. Vuoden loppuun mennessä lopetetaan luultavasti kokonaan kisaaminen tämän pojan kanssa, ja se pääsee nauttimaan eläkepäivistä. Vaikeaa pitää kyllä silti käydä koittamassa ennen sitä. Edes kerran, kun siihen ollaan jo melkein puoli vuotta sitten klassauduttu! :D
Mella meni tuttuun tapaan tosi nätisti ja innokkaasti. Kotona sillä on ollut nyt paljon enemmän intoa kuin kisoissa. Toivotaan, että nyt kun ulkokisakausi alkaa kunnolla, neiti alkaisi nauttia taas enemmän kisaamisestakin!
Jummi
Jummi on kyllä kehittynyt ihan huimasti esteillä! Tolla kerralla, jolta kuvat on, se meni jo tosi reippaasti ja nätisti. Siitä viikon päästä eli toissapäivänä poika hyppi vielä hienommin! Harmi, etten saanut siltä kerralta mitään materiaalia, sillä poika ampaisi radan joka kerta reippaasti päästä päähän ja päästiin jo vähän isontamaankin esteitä.
 |
| Jummi on kyllä kovin kani kaivamaan, jonka olen tavannut. Varsinkin pihan multaisimmassa kohdassa on superkiva kaivaa! |
Minni
Minni-mummo pääsi myös pitkästä aikaa hyppimään rataa! Se on aina niin hauska ilmestys hyppiessään ja tällä kertaa hyppi myös oikein kivasti omalla tasollaan.
Minnillä oli tosiaan pari kuukautta sitten jo 5v-synttärit, joista en loppujen lopuksi blogissa maininnut. Voi että, se alkaa olla jo vanhus, mutta siltikin niin luonteikas ja pirteä! :'D
Lauantaina suunnataan Saloon kisailemaan Mellan kanssa eliitti suoraa ja pituutta. Päätin myös ottaa Hessun koittamaan pituutta. Saa nähdä, miten poika pomppaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)