perjantai 10. kesäkuuta 2016

Viholliset vai ystävykset? osa 1

Kesäloma on alkanut vauhdikkaasti. Tekemistä on riittänyt tälle ekalle viikolle paljon, sillä ollaan alettu totuttaa Mellaa ja Jummia toisiinsa. Nyt kerron siispä, miten totutus on sujunut tähän mennessä.


Totutus aloitettiin rauhassa toukokuussa huoneiden vaihtelulla. Mella asui siis alunperin mun huoneessa ja Jummi Siljan, mutta alettiin vaihdella pupuja päivän välein. Tämä auttoi niitä varmasti tottumaan toistensa hajuihin omalla reviirillään. Tätä vaihetta tehtiin viikko.

Seuraava vaihe oli totutus aidan läpi, joka jatkui myös viikon. Koska puolueetonta hyvää paikkaa ei ollut, kasasin huoneeseeni eli Mellan reviirille aitauksen, johon Jummi muutti. Kanien oli alunperin tarkoitus vaihdella häkin ja muun huoneen välillä, mutta Mella teki erittäin selväksi, ettei suostu olemaan häkissä hetkeäkään. Siksi Jummi joutui olemaan viikon vähän tavallista enemmän häkissä, vaikka saikin olla koko talossa myös paljon. Tämä vaihe meni uskomattoman hyvin. Kaneilla olisi ollut täysi mahdollisuus purra toisiaan isojen kompparinreikien läpi, mutta Mel taisi näykkästä vain ihan muutamia kertoja Jummia kerjätessään nuolemista. Muuten puput viettivätkin paljon aikaa vieretysten makoillen.


Seuraavaksi, eli 3.6. perjantaina, koitti jännittämäni päivä. Nimittäin Jummi ja Mella näkivät ensimmäisen kerran ilman aitaa. Putsasimme ja vuorasimme leikkimökin siskoni kanssa uusilla puolueettomilla fleeceillä ensimmäistä kohtaamista varten ja valmistauduimme pahimpaan eli kunnon tappeluun. Laitoimme mökkiin paljon piilopaikkoja, ruokaa ja tekemistä, jotta puput eivät keskittyisi heti toisiinsa.


No, mökissä sujuikin yllättävän hyvin. Tappelua ei syntynyt, tosin ei puput mitään kavereitakaan olleet. Kanit pystyivät hengailemaan lähes normaalisti toisenkin kanin ollessa samassa mökissä. Yhessä syöminen ei ole ollut myöskään koko totutuksen aikana mikään ongelma. Mella kuitenkin hyökkäsi Jummiin aina sen juostessa ohi tai ollessa lähellä, mutta Jummi pysyi silti reippaana ja iloisena eikä alkanut missään kohtaa pelätä Mellaa. Mel alisti Jummia alussa ihan pari kertaa, mutta Jummi ei onneksi välittänyt siitä vaan näytti alistuvan heti hyvin. Jes!

Mökissä olin reilut kolme tuntia, jonka jälkeen siirsin puput samalla boksilla vielä suihkuhuoneeseen. Siellä sama hyökkiminen jatkui ja tuli pientä kränää, mutta lopussa meni jo paremmin. Puput makasivat ensimmäistä kertaa nenät vastakkain ja Jummi jopa nuoli Mellaa!

Boksissa puput eivät ole kertaakaan edes näykkineet toisiaan!

4.6. eli seuraavana päivänä jatkoin totutusta suihkussa. Aamulla hengailimme suihkussa reilun tunnin. Tämä totutuskerta oli luultavasti paras tähän mennessä, sillä Mella pesi Jummin naaman neljä kertaa! Jummi pesi myös Mellaa, mutta aloitti tyhmän tavan, eli hyökkäsi pesun jälkeen Mellan selkään ja Mel suuttui. Pientä jahtailua ja näykkimistä lukuunottamatta tämä kerta meni kuitenkin tosi hyvin. Illemmalla tein vielä uudestaan saman totutuksen reilun kahden tunnin ajan samalla viimeistä kouluhommaa tehden. Tämäkin sujui ihan hyvin, ehkei niin hyvin kuin aamulla.

5.6. Lähdettiin siskoni Elsan kanssa meidän isovanhemmille neljäksi päiväksi. Reissu oli mun mielestä mukava aloitus kesälomalle. Mukaan otettiin myös kaksi pitkäkorvaa, sillä reissun tarkoitus oli alunperin totuttaa kaneja täysin puolueettomalla alueella. Puput kulkivat reilun tunnin ajomatkat samassa boksissa, mikä sujui taas oikein hyvin.

Mella aitassa

Mamman ja papan luona meni aluksi tosi hyvin, kun päästettiin kanit tutkimaan koko taloa. Pian ne alkoivat kuitenkin keskittyä toisiinsa tutkittuaan paikat ja ongelmat alkoi. Mel aloitti taas sen saman näykkimisen Jummin mennessä ohi. Reissun aikana kanit tappelivat, nuolivat toisiaan, hyökkivät ja makoilivat vierekkäin. Ihan laidasta laitaan. Niitä totutettiin aitassa, sisällä, valjaissa, verkon läpi ja boksissa vaihtelevin tuloksin. Kokonaisuudessaan reissussa totutus ei sujunut ihan niin hyvin kuin esim. kotona suihkussa. Puput pystyivät kuitenkin olemaan välillä ihan nätisti toistensa seurassa, niin kuin alhaalla olevalta videolta voi huomata. Olin jo varma, että kotona puput laitetaan samaan häkkiin, sillä kunnon tappeluita ei ollut ollenkaan.

Tässä pikainen kooste reissusta. Videolla näkyy pätkiä myös esim. lähistöllä olevalta kentältä, jossa kävimme hyppimässä pupujen kanssa. Molemmat hyppivät muuten tosi hyvin ja paikka oli mainio hypytykseen!



Kiitos uudesta esteestä kuuluu Reetalle ja Elsalle! 8)

8.6. eli eilen palattiin kotiin ja laitettiin kanit suoraan asumaan yhdessä mun huoneeseen. Aluksi meni ihan hyvin, mutta siitä ne ongelmat sitten alkoikin. Mel alkoi hyökkimään taas Jummiin aina välillä sen mennessä ohi ja ajattelin, että se on ohimenevää ja kuuluu asiaan. Kanit kuitenkin makoilivat vierekkäin ja nuolivat välillä toisiaan. 

Pian alkoi kuitenkin erittäin tyhmä juttu eli Jummi kekkasi, että se voikin alistaa Mellaa... Voitte varmaan arvata, mitä Mella sanoi tähän. Pupuille syntyi eka pienimuotoinen tappelu, jossa myös Jummi oli mukana. Mainitsen tämän muuten ekan kerran, mutta koko totutuksen olen todennut suihkupullon hyväksi keinoksi estää Mellan hyökkiminen ja nyt Mel jähmettyy jo tssshhh-äänestäkin. Näissä muutamassa pienimuotoisessa faiteissa mulla meni kuitenkin varmaan ekan kerran koskaan hermo kaneihin eikä suihkupullollakaan ollut enää juuri vaikutusta kaneihin. 

Voi Mella...
Siksi tajusinkin tänään, että ei tätä totutusta näin voi jatkaa. Vähiten tämä samaan häkkiin heitto niitä auttaa ystävystymään. Päätin siispä tänään erottaa kanit verkon toisille puolille ja aloittaa koko homman alusta. Ehkä me ollaan vaan edetty liian nopeasti, sillä kanit kohtasivat toisensa ekan kerran ilman verkkoa vasta viikko sitten. 

Hetken olin ihan varma, että noista tulee ystävät, mutta eilen alkoi jo vähän huolestuttaa. Toisaalta onneksi kanit eivät ole koko totutuksen aikana saaneet yhtäkään haavaa aikaan, ainoastaan Jummilta on lennellyt joitain karvatuppoja. Nyt vaan kaikki sormet ristiin, että kaikki päättyisi parhain päin. Eihän tämä nyt ihan toivoton kaksikko ole, eihän?


4 kommenttia:

  1. Ei todellakaan kannata olla toivoton! Minä totutin suoraan huoneessa, jossa kanit olivat vapaana kun ne oli jo tutustuneet vähän verkon läpi. Totutin viikon, välillä meni hyvin välillä ei. Sitten pidin viikon väliä ja laitoin ne taas samaan huoneeseen jaloittelemaan. Mulla meni niin hermo kun ne vaan tappeli, joten laitoin sit ne samaan häkkiin jossa nytkin asuvat kahdestaan ja niillä meni oikein hyvin! Joten ei kannata luovuttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep kiitti tsempeistä ja en tosiaan aio luovuttaa vielä! :) Nyt pidän varmaan pikku tauon ja sitten taas jatkan yritystä :)

      Poista
  2. Itse olen suosinut kolmen päivän taktiikkaa, eli kanit olleet kolme päivää samassa, mutta niin, että voin mennä väliin, jos tarve on. Tämän jälkeen ollaan oltu kavereita tai sitten ei. Kyllä sen kanista näkee nauttiiko se, vai onko vain pakosta toisen kanin kanssa. Riskit kuitenkin kannattaa pitää mielessä, ei pelkästään ne fyysiset vaan myös henkiset. Jos totutus ei ole onnistunut ja menee aivan pieleen, voi viedä aikaa, että kani tottuu tilanteeseen esim. mulla meni puolivuotta sitten totutus pieleen, toinen kani edelleen kosketusarka ja luottamus huono. Usean päivän totutus vieraassa ympäristössä, vieraan kanin kanssa on myös todella stressaava, huonontaa yleiskuntoa ja pahimmillaan aiheuttaa sairastumisia. Eli koko prosessin ajan tulee todella tarkkaan seurata kaneja, mennä ihan niiden mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja niimpä, olen tarkkaillut paljon kaneja, että eivät stressaa liikaa. Nyt pidänkin pikku tauon, ettei kanit joudu kärsimään totutuksen takia. Kanit ovat kuitenkin vaikuttaneet onneksi ihan normaaleilta, jopa sosiaalisemmilta ja iloisemmilta kuin ennen, en sitten tiedä miksi. Pupujen ehdoilla yritän kuitenkin parhaani mukaan mennä. :)

      Poista